Lukeminen on taitolaji

Lukutaito on  selviytymistaito. Kehittämällä ja vahvistamalla lukutaitoasi kasvatat omia voimavarojasi myös tulevaisuutta varten. Katso oheinen Lukukeskuksen tutkimustuloksiin perustuva Miksi lukeminen kannattaa? -video.

Taito lukea monipuolisia tekstejä ja viestejä eri muodoissaan sekä yhdistellä niitä toisiinsa on monilukutaitoa. Kun löydät itsellesi sopivaa, kiinnostavaa ja koukuttavaa lukemista sopivassa muodossa, sisäinen lukijasi on herännyt! Lukunautinnolla on suotuisia vaikutuksia myös hyvinvointiin. 

Aloita lukeminen kevyesti, vaikka 10 minuuttia päivässä. Vaihtele lukukokemuksia, lukupaikkoja ja lukemisen tapoja.

Voit kokeilla myös lukuhaasteita: 300 minuutin lukuhaaste nro 3 on nuorten suunnittelema. 

Lukemisen vaihtoehtoja 

Voit lukea, kuunnella tai tehdä molempia. Voit lukea erilaisia tekstejä: lyhyempiä ja pidempiä, painettuja ja sähköisiä, selkokielisiä tai monikielisiä. 

Kirjastoissa on Selkis-hyllyjä, joihin sisältyy mm. selkokielistä ja helppolukuista kirjallisuutta sekä äänikirjoja. Äänikirjoja voit lainata kirjastosta, eKirjastosta tai Celiasta. 

Mikäli sinulla on jokin lukemiseste, esimerkiksi lukivaikeus, voit hakeutua  Celian asiakkaaksi omassa kirjastossasi. Tutustu Celian kymmenien tuhansien äänikirjavalikoimaan osoitteessa celianet.fi.

Lue e-kirja tai kuuntele äänikirja

eKirjaston valikoima sisältää sähköisiä e-kirjoja, äänikirjoja, e-lehtiä, elokuvia ja musiikkia. Pohjoisen eKirjaston löydät verkkokirjastosta. Valikoima on käytössäsi missä ja milloin vain. Sähköisissä aineistoissa näkymää, mm. sivu- tai kirjasinkokoa sekä lukunopeutta voi säädellä. E-lehtiä on tarjolla useilla eri kielillä

Kirjastoissa on kirjoja ja lehtiä useilla eri kielillä. Lisäksi voit pyytää kirjaston henkilökuntaa tilaamaan sinulle kirjoja Monikielisestä kirjastosta. Monikielinen kirjasto tarjoaa mahdollisuuden lukea kirjallisuutta omalla äidinkielellä. Kokoelmassa on aineistoa yli 80 kielellä lapsille, nuorille ja aikuisille. 

Kirjallisuuden lajit

Kirjallisuus jaetaan kaunokirjallisuuteen ja tietokirjallisuuteen. Samaa aihepiiriä voi tarkastella sekä kauno- että tietokirjallisuuden avulla, esimerkiksi historiallisia tapahtumia tai ilmastonmuutosta. Oppiaineiden rajatkin madaltuvat, kun samaa teemaa käsitellään eri oppiaineissa ja yksilöllisiä kokemuksia peilataan kaunokirjallisuuden keinoin.  

Kaunokirjallisuus

Fiktiota, joka ainakin osittain on sepitettyä. Kaunokirjallisuuteen kuuluu:

  • kertomakirjallisuus: romaanit ja novellit
  • runot
  • draama: näytelmät ja käsikirjoitukset

Tietokirjallisuus

Faktapohjaista ja perustuu usein tutkimukseen. Tietokirjallisuuden kenttä on laajaa. Tietokirjallisuutta on hyvin eri osaamistason lukijoille. Osa esittelee hyvin laajasti tai yleistajuisesti jotakin aihetta, toiset tietokirjat kuvaavat hyvinkin tarkasti jonkin alan erikoistietoa.

Tietokirjoja voi kirjoittaa kuka tahansa, kuten muutakin kirjallisuutta. Tiedon laatua ja luotettavuutta voi arvioida pohtimalla kuka sen on julkaissut. Onko kyse esimerkiksi omakustanteesta vai onko sen julkaissut joku tunnettu kustantaja? Entä onko kirjan tekijä tutkija, toimittaja vai alan harrastaja? Lisäksi aiheesta riippuen on hyvä miettiä milloin kirja on kirjoitettu, onko tieto mahdollisesti vanhentunutta tai muuttunut teoksen kirjoittamisen jälkeen.

Tietokirjallisuuteen kuuluu:

  • tutkimuskirjallisuus: väitöskirjat, tieteelliset artikkelit ja tieteelliset tutkimusraportit
  • hakuteokset: tietosanakirjat, sanakirjat, matrikkelit, kartastot ja tilastot
  • oppaat: käyttöoppaat, harrasteoppaat, keittokirjat ja matkaoppaat
  • oppimateriaalit: oppikirjat, harjoituskirjat ja ratkaisukirjat
  • yleinen tietokirjallisuus: tietokirjat, tiedekirjat, historiateokset, luontokirjat, matkakirjat, elämäkerrat, taidekirjat ja kuvateokset
  • mielipidekirjallisuus: esseet, mielipidekirjat, muistelmat, uskonnolliset kirjat ja elämänviisauskirjat

Kirjavinkkaukset lukiolaisille

Kieli, kulttuuri ja identiteetti. Katso kirjalista OUTI-verkkokirjastossa.

Elämäkerrat ja muistelmat. Katso kirjalista OUTI-verkkokirjastossa.

  • Elämäkertateoksessa kuvataan elävän tai kuolleen henkilön elämää.  Henkilö itse voi kirjoittaa omaelämäkerran, tai joku toinen voi kirjoittaa hänestä elämäkerran. Joidenkin hyvin tunnettujen henkilöiden elämästä saattaa olla elämäkertoja monesta eri näkökulmasta.
  • Muistelmissa päähenkilöt itse tai haamukirjoittajat kertovat asiat kuten päähenkilö ne muistaa. Joskus elämäkertoja tehdään myös haastattelematta kuvattavaa henkilöä lainkaan. 
  • Jossain tapauksissa henkilö itse tai kukaan hänet tuntenut ei ole enää elossa, joten elämäkerta joudutaan tekemään sen perusteella, mitä muista kirjoituksista löytyy.
  • Fiktiivisissä elämäkerroissa kerrotaan tunnetun ihmisen elämästä kaunokirjallisia vapauksia ottaen. Parhaimmillaan kirjojen sisältämä tieto ja kirjailijan kuvaus kohteestaan tuovat uutta näkökulmaa ja lukija voi paremmin eläytyä tarinaan. Usein fiktiiviset elämäkerrat kertovat julkisuuden henkilöistä tai muuten tunnetuista henkilöistä. Fiktiiviset elämäkerrat saattavat pohjautua myös yksityisen henkilön omiin kokemuksiin tai suvun historiaan.
  • Elämäkerrat löytyvät kirjastossa pääosin luokasta 99.  Mutta esimerkiksi muusikoiden, taiteilijoiden, näyttelijöiden ja urheilijoiden elämäkerrat löytyvät aiheenmukaisesta luokituksesta, esim. urheilijat urheilulajin mukaan. Etsi verkkokirjastosta esimerkiksi hakusanalla ”muistelmat” tai ”elämäkerrat”.
  • Fiktiiviset elämäkerrat sijaitsevat kertomakirjallisuuden luokassa 84.2. Etsi verkkokirjastosta esimerkiksi hakusanoilla ”todellisuuspohjaiset teokset”