Mis- ja disinformaatio

Misinformaatio on puutteellista tai väärää tietoa, jota annetaan epähuomiossa eikä tarkoitus ole tahallisesti johtaa harhaan.

Disinformaatio on tietoisesti jaettua väärää tietoa, jonka motiivina voi olla muun muassa:

  • poliittinen ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen
  • taloudellinen hyöty (klikkaukset, kuluttajan harhauttaminen)
  • ilkivalta, pilailu
 Katso viereinen Mediakasvatusseuran Miten meihin vaikutetaan? -video.

Valeuutiset

Valeuutiset ovat yksi disinformaation muoto. Ne leviävät Internetissä niin kuin viraali-ilmiöt. Valeuutiset eivät aina keskity vain poliittiseen uutisointiin, vaan niiden aiheet ovat monenlaisia. Yleisin syy valeuutisille on mainostulojen kerääminen klikkauksien myötä.

Katso oheinen Oulun kaupunginkirjaston toteuttama video valeuutisten tunnistamisesta.

Valemediat usein kehystävät ja kontekstoivat uutisia epäsopivalla tai tarkoitushakuisella tavalla. Valeuutiset ovat vain näennäisesti uutisia eli niillä on uutisen rakenne (otsikko, ingressi, kuvitusta) mutta niitä ei ole tehty Journalistin ohjeiden mukaisesti. Luotettavuuden vaikutelmia saatetaan luoda mukailemalla oikeiden uutisorganisaatioiden nimiä ja ulkoasua. Voi sanoa, että toimittajakunnan eettisten periaatteiden noudattaminen on tärkein uutisen kriteeri.

Sanana valeuutinen on alkanut monen mielestä menettää merkitystään, sillä kaikkea, josta on eri mieltä, on alettu kutsua valeuutisiksi. Onkin suositeltavampaa käyttää sanaa disinformaatio. On hyvä myös huomata, että huijausta ja propagandaa on esiintynyt aina. Sosiaalinen media on kylläkin luonut otollisen alustan disinformaation leviämiselle, sillä somessa ihmiset eivät välttämättä tutki ollenkaan juttujen julkaisijoita pintaa syvemmältä. On myös erilaisia psykologisia mekanismeja, jotka saavat meidän uskomaan väärää tietoa. 

Lisää luettavaa Ylen verkkosivuilla:

Tunnista luotettava uutinen – kysy nämä 7 kysymystä.

Valheenpaljastaja: Mitä valeuutiset ovat ja mitä ne eivät ole?

Valheenpaljastaja: Miksi uskomme valheisiin?

Tunnista valeuutinen -juliste. 1. Tarkista taustat. Tutki jutun julkaissut sivusto. Mikä on sen tarkoitus ja kuka ylläpitäjä? 2. Lue koko juttu. Klikkiotsikot hämäävät. Mkä on koko tarina? 3. Kuka on tekijä? Hae tietoa tekijästä. Onko tekijä luotettava, onko häntä edes olemassa? 4. Mihin juttu perustuu? Avaan linkit. Tukeeko esitetty taustatieto tarinaa? 5. Tarkista päivämäärä. Milloin uutinen on julkaistu? Onko se enää ajankohtainen? 6. Onko se pila? Erikoinen uutinen voi olla pila. Tarkista sivusto ja kirjoittaja. 7. Tarkista asenteesi. Mieti, voivatko omat ennakkoluulosi vaikuttaa arvioosi uutisesta. 8. Kysy asiantuntijalta. Kysy kirjastonhoitajalta ja tarkista muut uutissivustot.

Tehtävät yläkouluun

  1. Kuinka hyvin tunnistat erilaiset huijaukset? Testaa taitosi Ylen sivuilta löytyvällä testillä: Onko sinusta faktantarkistajaksi.

Tehtävät lukioon ja 2. asteelle

  1. Tutustu disinformaatioon ja muihin mediavaikuttamisen muotoihin Mediakasvatusseuran Miten meihin vaikutetaan? -artikkelissa.
  2. Selvitä artikkelista myös mitä eroa on mis- ja disinformaatiolla. Miten niitä voi tunnistaa?
  3. Pohdi myös, millaisia uutisankkoja olet itse viime aikoina uskonut.