Mis- ja disinformaatio

Misinformaatio on puutteellista tai väärää tietoa, jota annetaan epähuomiossa eikä tarkoitus ole tahallisesti johtaa harhaan.

Disinformaatio on tietoisesti jaettua väärää tietoa, jonka motiivina voi olla muun muassa:

  • poliittinen ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen
  • taloudellinen hyöty (klikkaukset, kuluttajan harhauttaminen)
  • ilkivalta, pilailu
Katso viereinen Mediakasvatusseuran Miten meihin vaikutetaan? -video.

Valeuutiset

Valeuutiset ovat yksi disinformaation muoto. Ne leviävät Internetissä niin kuin viraali-ilmiöt. Valeuutiset eivät aina keskity vain poliittiseen uutisointiin, vaan niiden aiheet ovat monenlaisia. Yleisin syy valeuutisille on mainostulojen kerääminen klikkauksien myötä.

Katso oheinen Oulun kaupunginkirjaston toteuttama video valeuutisten tunnistamisesta. Videon sisällön on innoittanut Kai Halttusen koulutus ja video on tehty Viides tila -hankkeessa.

Valemediat usein kehystävät ja kontekstoivat uutisia epäsopivalla tai tarkoitushakuisella tavalla. Valeuutiset ovat vain näennäisesti uutisia eli niillä on uutisen rakenne (otsikko, ingressi, kuvitusta), mutta niitä ei ole tehty Journalistin ohjeiden mukaisesti. Luotettavuuden vaikutelmia saatetaan luoda mukailemalla oikeiden uutisorganisaatioiden nimiä ja ulkoasua. Voi sanoa, että toimittajakunnan eettisten periaatteiden noudattaminen on tärkein uutisen kriteeri.

Sanana valeuutinen on alkanut monen mielestä menettää merkitystään, sillä kaikkea, josta on eri mieltä, on alettu kutsua valeuutisiksi. Onkin suositeltavampaa käyttää sanaa disinformaatio. On hyvä myös huomata, että huijausta ja propagandaa on esiintynyt aina. Sosiaalinen media on kylläkin luonut otollisen alustan disinformaation leviämiselle, sillä somessa ihmiset eivät välttämättä tutki ollenkaan juttujen julkaisijoita pintaa syvemmältä. On myös erilaisia psykologisia mekanismeja, jotka saavat meidät uskomaan väärää tietoa.

Lisää luettavaa Ylen verkkosivuilla:

Tunnista luotettava uutinen – kysy nämä 7 kysymystä.

Valheenpaljastaja: Mitä valeuutiset ovat ja mitä ne eivät ole?

Valheenpaljastaja: Miksi uskomme valheisiin?

Deepfake

Tekoälyn kehittymisen myötä ns. deepfake- eli syväväärennösvideot tai valevideot ovat yleistyneet merkittävästi. Tekoälyn ja koneoppimisen avulla alkuperäisestä kuva- ja/tai äänimateriaalista muokataan videoita/äänitallenteita, joita voi helposti erehtyä luulemaan aidoiksi. Tehdyt deepfake-videot ovat tähän saakka pääsääntöisesti olleet harmittomia hupailuja, mutta niitä voidaan käyttää myös kyseenalaisiin, jopa uhkaaviin, tarkoituksiin. Usein käsite deepfake sisältääkin pahantahtoisuuden ajatuksen. Nykyisiä Deepfake-videoita on lähes mahdotonta tunnistaa, mutta tunnistusteknologioita kehitetään koko ajan. Valokuvien käsittelymahdollisuuksista ollaan hyvin tietoisia ja valveutuneisuus videomanipuloinninkin suhteen on lisääntynyt. Hyvät medialukutaidot auttavat väärennösten tunnistamisessa.

Katso Yle uutisluokan sivulla Mikä on deepfake-video, valeuutinen tai Trollitehdas-peli? oleva video. Pohdi, mitä seurauksia deepfake-videoilla voi olla. Tutustu myös Janne Ahlbergin blogiin kuvahuijauksista. Mieti, olisitko itse saattanut tulla huijatuksi.

Tunnista valeuutinen -juliste. 1. Tarkista taustat. Tutki jutun julkaissut sivusto. Mikä on sen tarkoitus ja kuka ylläpitäjä? 2. Lue koko juttu. Klikkiotsikot hämäävät. Mkä on koko tarina? 3. Kuka on tekijä? Hae tietoa tekijästä. Onko tekijä luotettava, onko häntä edes olemassa? 4. Mihin juttu perustuu? Avaan linkit. Tukeeko esitetty taustatieto tarinaa? 5. Tarkista päivämäärä. Milloin uutinen on julkaistu? Onko se enää ajankohtainen? 6. Onko se pila? Erikoinen uutinen voi olla pila. Tarkista sivusto ja kirjoittaja. 7. Tarkista asenteesi. Mieti, voivatko omat ennakkoluulosi vaikuttaa arvioosi uutisesta. 8. Kysy asiantuntijalta. Kysy kirjastonhoitajalta ja tarkista muut uutissivustot.
Alkuperäinen teksti ja kuva IFLA, käännös Suomen kirjastoseura
Pelkkää feikkiä? Valuutiset ja 8 muuta tapaa johtaa harhaan. 1. Valeuutinen. Valheellista sisältöä, jonka tarkoituksena on johtaa harhaan. Asiayhteydestä irroitettuja kuvia ja videoita voidaan käyttää "todisteina". Voi matkia luotettavina pidettyjen lähteiden ulkoasua. 2. Klikkiuutinen. Huomioita herättävät, raflaavat otsikot. Herättää uteliaisuuden pimittämällä tietoa. Jutun sisältö ei aina vastaa otsikkoa. 3. Markkinointi. Osa markkinoinnissa naamioidaan näyttämään toimiteltulta jutulta. Sisältöä ei tunnisteta mainonnaksi ja sitä ei ole erikseen merkitty. Voi vaarantaa journalistisen riippumattomuuden.
Mediataitokoulu: Pelkkää feikkiä -juliste

Tehtävät yläkouluun

  1. Kuinka hyvin tunnistat erilaiset huijaukset? Testaa taitosi Ylen sivuilta löytyvällä testillä: Onko sinusta faktantarkistajaksi

Tehtävät lukioon ja 2. asteelle

  1. Tutustu disinformaatioon ja muihin mediavaikuttamisen muotoihin Mediakasvatusseuran Miten meihin vaikutetaan? -artikkelissa. Selvitä artikkelista, mitä eroa on mis- ja disinformaatiolla. Miten niitä voi tunnistaa?
  1. Pohdi, millaisia uutisankkoja olet itse viime aikoina uskonut.
  1. Mieti, millainen merkitys omilla tunteilla, arvoilla ja asenteilla voi olla tekstin tulkinnassa.