Mis- ja disinformaatio

Misinformaatio on puutteellista tai väärää tietoa, jota annetaan epähuomiossa eikä tarkoitus ole tahallisesti johtaa harhaan.

Disinformaatio on tietoisesti jaettua väärää tietoa, jonka motiivina voi olla muun muassa:

  • poliittinen ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen
  • taloudellinen hyöty (klikkaukset, kuluttajan harhauttaminen)
  • ilkivalta, pilailu
Tutustu disinformaatioon ja muihin mediavaikuttamisen muotoihin Mediakasvatusseuran Miten meihin vaikutetaan? -artikkelissa. Selvitä artikkelista myös mitä eroa on mis- ja disinformaatiolla. Katso myös viereinen Miten meihin vaikutetaan? -video.

Valeuutiset

Valeuutiset ovat yksi disinformaation muoto. Ne leviävät Internetissä niin kuin viraali-ilmiöt. Valeuutiset eivät aina keskity vain poliittiseen uutisointiin, vaan niiden aiheet ovat monenlaisia. Yleisin syy valeuutisille on mainostulojen kerääminen klikkauksien myötä. Ylen Valheenpaljastaja: Mitä valeuutiset ovat ja mitä ne eivät ole?

Valemediat usein kehystävät ja kontekstoivat uutisia epäsopivalla tai tarkoitushakuisella tavalla. Valeuutiset ovat vain näennäisesti uutisia eli niillä on uutisen rakenne (otsikko, ingressi, kuvitusta) mutta niitä ei ole tehty Journalistin ohjeiden mukaisesti. Luotettavuuden vaikutelmia saatetaan luoda mukailemalla oikeiden uutisorganisaatioiden nimiä ja ulkoasua. Voi sanoa, että toimittajakunnan eettisten periaatteiden noudattaminen on tärkein uutisen kriteeri.

Sanana valeuutinen on alkanut monen mielestä menettää merkitystään, sillä kaikkea, josta on eri mieltä, on alettu kutsua valeuutisiksi. Onkin suositeltavampaa käyttää sanaa disinformaatio. On hyvä myös huomata, että huijausta ja propagandaa on esiintynyt aina. Sosiaalinen media on kylläkin luonut otollisen alustan disinformaation leviämiselle, sillä somessa ihmiset eivät välttämättä tutki ollenkaan juttujen julkaisijoita pintaa syvemmältä. On myös erilaisia psykologisia mekanismeja, jotka saavat meidän uskomaan väärää tietoa. Ylen Valheenpaljastajan artikkeli kertoo, Miksi uskomme valheisiin?

Kuka tahansa voi lähettää esim. poliitikon esittämän väitteen tarkistettavaksi faktantarkistajille. Lue Ylen artikkelista, millaisia keinoja Faktantarkistajat neuvovat väärän tiedon tunnistamiseen.

Lue Ylen sivuilta, miten voi tunnistaa luotettavan uutisen.

Tehtävät:

Katso oheinen Oulun kaupunginkirjaston toteuttama video valeuutisten tunnistamisesta.

Tutustu myös alla oleviin julisteisiin ja opi lisää luotettavan tiedon tunnistamisesta.

  • Yle: Näin tunnistat luotettavan uutisen
  • IFLA: Tunnista valeuutinen sekä
  • Mediataitokoulu: Pelkkää feikkiä?
Kuva: Yle/Mikko Lehtola
Tunnista valeuutinen -juliste.
IFLA/Suomen kirjastoseura
mediataitokoulu.fi